Entinen Milanin keskikenttäpelaaja on jälleen vihjannut mahdollisesta paluusta Italiaan: kuka on harkinnut asiaa ja kuka on jo saanut asiakirjat käsiinsä
Bianconero sopii hänelle selvästi. Jättiessään rakastetut Milanin punamustat värit, Sandro Tonali on löytänyt paikkansa Newcastleissa. Siksi Juventuksen pelipaidan pukeminen ei pitäisi olla hänelle hankalaa. Pelipaidat sikseen, keskikenttäpelaajan tulevaisuus on yhä useammin kaikkien huulilla. Sandro itsekin ruokkii spekulaatioita, sillä kun häneltä kysytään mahdollisesta paluusta Italiaan, hän viittaa aina siihen, vahvistaen epäsuorasti huhut, jotka ovat kiertäneet jo kuukausia.
Rikas ja kunnianhimoinen Newcastle on antanut hänelle ainutlaatuisen näyttämön viimeisen kahden vuoden aikana ja odottanut häntä myös vaikeina päivinä, kun hän oli pelikiellossa. Lyhyesti sanottuna, kuten hän itsekin myöntää, hän viihtyy siellä missä on. Tietyyn pisteeseen asti. On selvää, että hän kaipaa rakkaita paikkoja Italiassa, haluaa hengittää tutumpaa ilmaa. Erityisen silmiinpistävää on, kuinka hän Covercianon haastattelussa sanoo, että ”Serie A on yhä kauniimpi”. Käsitys, joka on vastoin yleistä suuntausta, kun otetaan huomioon, että Premier League on kiistatta maailman tärkein liiga. Ilmeisesti Tonali kuitenkin pitää ajatusta viettää jalkapallouransa kypsymisvuodet Italiassa vakavasti harkittavana vaihtoehtona. Viesti koskee erityisesti Juventusta. Milan on puolestaan valinnut toisen tien, eikä Aldo Rossin kadun johdossa näytä olevan aikomusta tehdä suuria investointeja keskikenttään, varsinkin Allegrin tekemän korttien sekoittamisen jälkeen. Myös Napoli harkitsi asiaa viime kesänä, mutta ei koskaan syventynyt siihen. Ja Interkin on jo suunnitellut muita siirtoja keskikentälle, sillä Barella kokeilee menestyksekkäästi pelinrakentajan tehtäviä Çalhanoğlun sijasta ja Sučić on ottanut loistavasti paikkansa.
Juve ja mahdolliset kustannukset— Torinossa tilanne ei sen sijaan ole niin yksinkertainen. Keskikentältä puuttuu viitekehys. Niinpä viime kuukausina bianconerit ovat jo vilkaisseet Tonalin tiedostoja. Se on ollut varovainen yritys, kun otetaan huomioon operaation korkeat kustannukset. Ja ennen kaikkea Newcastle Unitedin saudiarabialaisen omistajan pystyttämän muurin takia, joka on päättänyt puolustaa näkyvimpiä kykyjään. Tässä vaiheessa kautta on vaikea uskoa välittömiin siirtoihin. Jopa tammikuussa on vaikea uskoa, että englantilainen klubi suostuisi luopumaan Lodi-keskikenttäpelaajasta. Onkin loogista uskoa, että suuret siirrot alkavat kesällä. Yritetään siis määritellä siirron kustannukset. Kaksi kesää sitten Newcastle käytti noin 60 miljoonaa euroa (lisäksi bonukset ja FIFA:lle maksettavat kulut), kun taas pelaaja sai sopimuksen vuoteen 2028 asti, jonka arvo on 8 miljoonaa euroa netto kaudessa. Sittemmin hänen arvonsa on noussut, ja 26-vuotiaana hänen markkina-arvonsa on todennäköisesti vieläkin korkeampi. Tässä asiassa painaa kuitenkin Tonalin tahto, joka vuonna 2026 on suotuisassa asemassa. Kahden vuoden kuluttua hänen sopimuksensa päättymisestä englantilaisen seuran kanssa on hänen päätettävissään, hyväksyykö hän jatkosopimuksen vai ei. Jos näin ei ole, ostava seura voi löytää tilaa konkreettiselle hyökkäykselle. Onko Juve valmis tähän siirtoon? Tudorin joukkueen aloitus on vahvistanut jo tiedossa olleet keskikentän rajoitukset. Tarve hankkia huipputason pelaaja on selvä kaikille. Jää siis vain odottaa, millaiset ovat todelliset liikkumismarginaalit. Teknisen näkökohdan lisäksi Tonalin paluu Italiaan olisi rikastuttava tekijä koko liigalle. Juve saisi myös mahdollisuuden laajentaa suppeaa Azzurri-joukkuettaan. Juventus-perinteessä maajoukkuepelaajat ovat aina olleet arvostettuja. Tämä identiteetti on kadonnut matkan varrella, avaten oven nostalgialle. Sama nostalgia, jota Sandro tuntee meidän sarjaamme kohtaan. Kohtalo näyttää yhdistävän heidät.
