Palkinto, joka ei menisi vuoden urheilijalle, vaan olisi paljon enemmän…

Vuoden 2025 Nobel-palkintojen julkistaminen jatkuu. Eilen oli kirjallisuuden palkinnon vuoro: unkarilainen László Krasznahorkai. He saavat arvostetun palkinnon Tukholmassa 10. joulukuuta, joka on dynamiitin keksijän Alfred Nobelin kuolinpäivä. Nobelilla oli ainutlaatuinen etuoikeus lukea oma muistokirjoituksensa. Hänen veljensä Ludvigin kuoltua jotkut ranskalaiset sanomalehdet ilmoittivat vahingossa Alfredin kuolemasta, joka oli ”rikastunut keksimällä tavan tappaa mahdollisimman monta ihmistä mahdollisimman lyhyessä ajassa”. Pelästynyt ajatuksesta jäädä historiaan tuhoajana, Nobel liitti nimensä palkintoon, joka jaetaan vuosittain niille, jotka ovat tehneet ”suurimman palveluksen ihmiskunnalle” kemian, fysiikan, fysiologian tai lääketieteen, kirjallisuuden, talouden ja rauhan aloilla.

Olisiko niin absurdi lisätä Nobel-palkinto urheilulle, joka on kulttuuria, kieltä ja joka on ottanut yhä tärkeämmän sosiaalisen roolin? Urheilu ei ole yhteiskunnan leikkikenttä, se on yhteiskunta. Se ei olisi vuoden urheilija, vaan paljon enemmän. Nobelin urheilupalkinnon saaja olisi kilpailullinen huippuosaaja, joka on vaikuttanut myös siviilielämään: Bartali, Muhammad Ali, iranilaiset jalkapalloilijat… Tai urheilija, josta on tullut lajinsa ikoni (Pelé, Jordan…) tai joka on muuttanut lajin historiaa keksinnöillään (Fosbury, Sacchi…) tai taisteluillaan (Bosman). Nobelin urheilupalkinto 2025? Inklusiivisuuden puolustaja. Kukaan ei ole ollut yhtä ikoninen kuin Pogacar ja Duplantis. Miksi ei Sinner, pitkään maailman kuningas, joka on vienyt tenniksen Alfred Nobelille niin rakkaaseen dynamiitin aikakauteen?